Mikä on hyvä eläke – Tilastot, keskiarvot ja vertailu Suomessa

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä ei ole virallista rajaa sille, milloin eläkettä voidaan kutsua hyväksi. Keskustelu aiheesta on kuitenkin vilkasta, ja tilastot tarjoavat selkeitä suuntaviivoja. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä hyvä eläke tarkoittaa suomalaisten lukujen valossa, mistä eläke koostuu ja miten se suhteutuu työuran aikaisiin ansioihin.

Mikä on hyvä eläke Suomessa?

Koska hyvälle eläkkeelle ei ole olemassa virallista määritelmää, sitä voidaan tarkastella tilastollisten rajojen avulla. Yleinen käsitys on, että hyvä eläke on selvästi keskimääräistä korkeampi ja mahdollistaa mukavamman arjen ilman taloudellista huolta.

Seuraavat keskeiset havainnot auttavat hahmottamaan hyvän eläkkeen tasoa:

• Suomalaisten keskimääräinen kokonaiseläke oli vuonna 2025 noin 2 138 euroa kuukaudessa.
• Mediaanieläke, joka jakaa eläkkeensaajat kahteen yhtä suureen ryhmään, oli 1 886 euroa kuukaudessa.
• Yli 60 prosenttia eläkeläisistä sai vuonna 2023 eläkettä alle 2 000 euroa kuukaudessa.
• Ylempään eläkeluokkaan kuuluvat eläkkeet alkoivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan noin 3 388 eurosta kuukaudessa vuonna 2024.
• Ylimmän eläkkeensaajaprosentin keskimääräinen eläke oli peräti 8 294 euroa kuukaudessa vuonna 2024.
• Eläke on tyypillisesti noin 55–65 prosenttia työuran aikaisista ansioista.

Paljonko on keskimääräinen eläke Suomessa?

Keskimääräinen eläke on noussut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2023 keskimääräinen oma eläke oli 1 977 euroa kuukaudessa, ja vuoteen 2025 mennessä se oli noussut 2 138 euroon. Mediaanieläke, joka kuvaa tyypillisintä eläkettä, oli vuonna 2025 noin 1 886 euroa kuukaudessa.

Naisten ja miesten keskimääräiset työeläkkeet

Eläkkeiden välillä on edelleen merkittävä ero sukupuolten välillä. Vuonna 2025 miesten keskieläke oli 2 388 euroa ja naisten 1 930 euroa kuukaudessa. Ero on noin 458 euroa. Vuonna 2023 vastaavat luvut olivat 2 216 euroa ja 1 779 euroa.

Keskimääräinen eläke käteen jäävä summa

Eläkkeestä maksetaan veroa samalla tavalla kuin palkastakin. Käteen jäävä summa riippuu kunkin eläkeläisen kokonaisverotuksesta, kuten kunnallisveroprosentista ja mahdollisista vähennyksistä. Bruttoeläkkeestä vähennetään tyypillisesti veroja noin 10–25 prosenttia.

Eläkeläisten lukumäärän kehitys

Vuoden 2023 lopussa Suomessa sai omaa eläkettä noin 1,5 miljoonaa henkilöä. Heistä noin 830 000 oli naisia ja 680 000 miehiä. Väestön ikääntyessä eläkeläisten määrä kasvaa edelleen.

mistä eläke koostuu?

Suomalainen eläkejärjestelmä on moniosainen. Kokonaiseläke muodostuu tyypillisesti työeläkkeestä, kansaneläkkeestä ja mahdollisesta takuueläkkeestä. Myös lapsikorotukset ja rintamalisät voidaan laskea mukaan tilastoinnista riippuen.

Työeläke vs. kansaneläke

Työeläke on suurimmalle osalle eläkeläisistä merkittävin tulonlähde. Se kertyy palkasta tai yrittäjän YEL-työtulosta. Kansaneläke puolestaan täydentää eläkettä, jos työeläke jää pieneksi. Vuonna 2026 kansaneläkkeen tuloraja oli 1 624,63 euroa kuukaudessa yksin asuvalle ja 1 455,88 euroa parisuhteessa olevalle.

Miten eläke kertyy työuralla?

Eläkettä kertyy 17 vuoden iästä alkaen, yrittäjillä 18 vuodesta, ylimpään eläkeikään saakka. Varman mukaan yleissääntönä on, että eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuodessa eläkettä kerryttävistä ansioista. Yhden vuoden kertymä kuukausitasolle muutettuna on 1,5 prosenttia vuosiansioista jaettuna 12:lla.

Keskimääräinen eläke eri maissa

Eläketasot vaihtelevat suuresti eri maiden välillä. Eläketurvakeskuksen mukaan maiden välillä on suurta vaihtelua, mutta tarkkoja vertailulukuja ei tässä aineistossa ole saatavilla. Yleisesti tiedetään, että pohjoismaiset eläkejärjestelmät ovat monella tapaa vertailukelpoisia, mutta yksityiskohdissa on eroja.

Suomen eläketaso verrattuna Ruotsiin

Ruotsissa keskimääräinen eläke on noin 1 900 euroa kuukaudessa (2024), mikä on hieman korkeampi kuin Suomessa. Eroja selittävät muun muassa erilaiset ansiotasot ja eläkejärjestelmien rakenteet.

Miten eläkkeet eroavat Pohjoismaissa?

Pohjoismaiden eläkejärjestelmät perustuvat pitkälti samoihin periaatteisiin, kuten työeläkkeeseen ja julkiseen perusturvaan. Tarkat vertailut edellyttäisivät kuitenkin ajantasaista, maakohtaista tilastotietoa, jota tässä aineistossa ei ole eritelty.

Eläkkeiden kehitys 2010–2025

Eläkkeiden taso on noussut viimeisen 15 vuoden aikana. Seuraava aikajana havainnollistaa keskimääräisen työeläkkeen kehitystä.

1. 2010: Keskimääräinen työeläke noin 1 400 euroa kuukaudessa.
2. 2015: Keskimääräinen työeläke noin 1 600 euroa kuukaudessa.
3. 2020: Keskimääräinen työeläke noin 1 800 euroa kuukaudessa.
4. 2023: Keskimääräinen työeläke noin 1 870 euroa kuukaudessa.
5. 2024–2025: Indeksikorotukset ja inflaatio vaikuttavat eläkkeiden kehitykseen.

Varmaa ja epävarmaa eläkkeistä

Osa eläketiedoista on varmaa julkista tietoa, kun taas tulevaisuuteen liittyy epävarmuutta.

Miksi hyvä eläke on tärkeä kysymys?

Kysymys hyvästä eläkkeestä on noussut keskeiseksi väestön ikääntymisen ja eläkejärjestelmän kestävyyskeskustelun myötä. Palkasta jäävä osuus, joka on tyypillisesti 50–65 prosenttia, on yleinen mittari eläketason määrittelyssä. Lisäksi inflaatio voi heikentää hyvänkin eläkkeen ostovoimaa ajan myötä.

Lähteet ja asiantuntijatiedot

Artikkelin tiedot perustuvat seuraaviin luotettaviin lähteisiin:

Eläketurvakeskus (ETK) tuottaa tilastot ja raportit suomalaisten eläkkeistä.

Eläketurvakeskus

Tilastokeskus vastaa väestöennusteista ja eläkeläisten määrän kehityksestä.

Tilastokeskus

Ylen artikkeli suurista eläkkeistä (2025) tarjoaa ajankohtaisia lukuja ylimmistä eläkkeistä.

Yle

Yhteenveto: Mikä on hyvä eläke?

Hyvä eläke on subjektiivinen käsite, mutta tilastojen valossa sitä voidaan kuvata eläkkeenä, joka on selvästi keskimääräistä korkeampi, noin 2 500–3 500 euroa kuukaudessa. Tämä mahdollistaa mukavamman arjen ja antaa taloudellista liikkumavaraa. Oman eläketason arvioinnissa kannattaa hyödyntää Työeläke.fi-palvelua ja seurata eläkeindeksien vuosittaisia muutoksia.

Lue myös: Mitä sähkö maksaa nyt – Pörssisähkön Hinta Ja Säästövinkit

Usein kysytyt kysymykset